Viime viikolla Seinäjoella järjestetty Hyvän johtamisen foorumi herätti hyvin ajatuksia johtamistyön eri näkökulmiin. Tilaisuudessa käsiteltiin aiheena mm. konflikteja johtamistyön näkökulmasta. Esille nousi myös tärkeäksi kokemani tarve johtajan itsereflektion mahdollistumiselle. Tästä käsin päätin kirjoittaa muutaman lauseen työnohjauksesta johtajan tukena, jonka kokemusteni kautta olen kokenut hyvin tärkeäksi.
Vaikuttaa siltä, että elämme tällä hetkellä usealla työalalla jatkuvan muutoksen maailmaa. Tähän sopeutuminen vaatii työntekijöiltä kykyä tarkastella työtään monesta eri näkökulmasta ja erityisesti hyvää huolenpitoa omasta perustehtävästä ja ettei se mikä on oman työn tarkoitus, unohtuisi.
Johtajuudelta muutoksessa johtaminen vaatii useita erilaisia näkökohtia, joista voisi luetella pitkänkin listan. Missä sitten johtaja voi ylläpitää ja kehittää taitojaan osuvien valintojen ja päätösten tekemiseen? Missä hän saa rauhassa ymmärtää, mitä oman tiimin eri persoonien johtaminen vaatii ja missä johtaja voi reflektoida työnsä herättämiä tunteita turvallisesti ja luottamuksellisessa ilmapiirissä niin, että hän voi tällä tavoin myös huolehtia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan? Työnohjaus on tähän hyvä ratkaisu.
Johtajan ei tarvitse pärjätä yksin
Työnohjauksen hyödyntämiseen ei tarvita ongelmatilanteita, vaan säännöllinen työnohjaus on hyvä tuki työn ja itsensä huolehtimiseen. Johtajan ei tarvitse ratkaista kaikkia asioita, eikä johtajan tule jäädä yksin työasioidensa kanssa. Juuri hankalat työtilanteet ja konfliktit voivat olla sellaisia, joissa myös johtajan on hyvä turvautua ulkopuolisen apuun ja tukeen, jota asiantunteva työnohjaus voi hänelle tarjota. Asiantuntevaa työnohjaajaa kannattaa hyödyntää tarvittaessa myös akuutin tilanteen ulkopuolisena selvittäjänä, joka toimijana luo ja ylläpitää huolta toimivista ratkaisurakenteista.
Kokemukseni mukaan työnohjaus on monella tapaa hyödyllistä
Itselläni on pitkä johtajuuskokemus työstä, jossa aika ajoin on ollut esillä vaativien asiakastilanteiden hoitamiseen liittyviä johtamiskokemuksia. Työssä on ollut myös jatkuva kehittämistarve ja huolehtiminen niin toimintojen rahoituksesta, kuin myös työntekijöiden mahdollisuudesta tehdä työtään turvallisesti ja vapaasti tuunaten. Omasta kokemuksestani käsin voin todeta, että en olisi voinut niin hyvin johtamistyössäni ilman asiantuntevien työnohjaajien tukea.
Työnohjaajan kanssa läpikäydyt keskustelut ovat olleet minulle aina tärkeitä pysähtymisen hetkiä, joissa olen saanut levollisen rauhassa reflektoida omaa työtäni. Työnohjaaja ei päätä asioita puolestani, vaan sen teen minä itse. Työnohjauksissa olen saanut purkaa tunnekuormaani ja olen huomannut, että ohjaushetki on tukenut hyvällä tavalla kokonaisvaltaista hyvinvointiani.
Hyödynnän edelleen työssäni työnohjauksen tarjoamia mahdollisuuksia. Samoin myös itse työnohjaajana toimiessani saan jatkuvasti arvokasta kokemustietoa siitä, miten tärkeää työnohjaus on myös johtajalle. Tästä käsin voin vakuuttavasti todeta, samoin kuin työntekijätkin, myös johtaja tarvitsee työnohjausta.
Jari Hautamäki
