Läsnäolon taitoa parisuhteeseen

Asiakkaani ovat taas muistuttaneet minua siitä, että meillä ihmisillä on edelleen valitettava taipumus verrata omaa parisuhdettamme toisten tilanteisiin. Kuuntelemme ja luemme myös aivan liikaa erilaisia parisuhdeneuvoja ja ohjeita siitä, mitä kaikkea hyvään parisuhteeseen pitää kuulua. Ne luovat liikaa paineita siitä, ettemme ole riittävän hyviä ja se saa meidät itsesyytöksiin ja syyttämään myös toisiamme.

Etsimme arkeen helpotusta suunnittelemalla lomia ja kirjaamalla kalenteriin laatuaikaa. Teemme tätä erityisesti silloin, kun parisuhteen yhteinen aika on jäänyt arjessa aivan liian vähälle huomiolle. Lähdemme kokemaan jotain ”parempaa” ja hakemaan suhteeseemme uutta virtaa jostain muualta kuin kotoamme. Aina tämä ei kuitenkaan tuo tilanteeseen toimivaa ratkaisua.

Myös omia olettamuksia siitä, mitä luulee suhteessa toisen toivovan, on syytä varoa. Parisuhteessa elävien olisi hyvä keskustella aina välillä päivittäen / tarkastellen sitä, mitä toisiltamme ja suhteelta toivomme ja mihin suuntaan yhteistä matkaa haluamme kulkea? Olisi hyvä säännöllisesti keskustella myös siitä, mitkä asiat ja teot ovat sellaisia, jotka vievät meitä yhdessä tärkeänä pitämiämme arvojen ja unelmien suuntaan.

Tarvitsemme enemmän läsnäolon taitoa parisuhteeseen. Kysymys on usein vain pienistä hetkistä, mutta ne ovat kuitenkin hyvin merkityksellisiä. On hyvä olla matkoja ja muuta tekemistä, mutta jo hyvä yhteinen kahvihetki voi olla mainio yhteisen läsnäolon hetki.

Voimme kehittää itsessämme myötätuntoisuutta edistävää läsnäolon taitoa tietoisesti harjoittelemalla. Ensimmäiseksi meidän on hyvä opetella aidon pysähtymisen taitoa olla läsnä itsemme kanssa. Tämä tarkoittaa itsemme sekä ajatustemme ja tunteidemme tiedostamista. Niiden ”kuulostelua” ja arviointia ja myös niistä puhumista. Aitoon läsnäoloon tarvitsemme itsetuntemukseen kuuluvia tunnetaitoja, jotka kehittyvät edelleen vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa.

Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Kiinnitä tarkoituksella huomio siihen missä juuri olet ja mitä teet. Tunnistele hengitystäsi ja opettele havaitsemaan ajatuksiasi ja tunteitasi. Ne voivat tuntuvat myös kehossasi. Katso ympärillesi ja rauhoitu itsesi kanssa. Sinun ei tarvitse sanoa mitään, katso läheistäsi silmiin ja anna myötätuntoisen kokemuksen välittyä välillenne. Ei tarvitse kiirehtiä, ole tässä ja nyt, se riittää ja tuntuu hyvältä!

Jari Hautamäki