Menneellä viikolla olen koulutettavieni kanssa käsitellyt ihmisten johtamiseen liittyviä näkökulmia. Nämä arvokkaat keskustelut saivat minut edelleen pohtimaan monologin ja dialogin merkitystä johtamistyössä. Olen erityisesti kiinnostunut siitä, miten ja millä kaikilla tavoilla toimien arvostava ja luottamusta herättävä johtamistoiminta on mahdollista.
Johtaminen on aina kontekstikohtaista ja siihen voi liittyä monenlaisia tapahtumia, tilanteita ja kohtaamisia. Lienee kuitenkin mahdollista löytää joitakin arvostavaan ja luottamusta herättävään johtamiseen liittyviä erityispiirteitä.
Kuunteleminen: Johtajan on kuunneltava työntekijöitään. Hänen on osoitettava aitoa ja rehellistä kiinnostuneisuutta työntekijöitään kohtaan ja osoitettava läsnäoloaan. Yksittäisen työntekijän tapaamisessa on hyvä kysyä, mitä kuuluu ja miten työssä menee? Ratkaisuja etsittäessä olisi aina hyvä muistaa dialogin yksi perussääntö eli kuunteleminen ja puhuminen. Siinä vaiheessa kun puhuminen alkaa, kuuleminen loppuu tai kuten eräs johtaja menneen viikon koulutuksessani totesi, siinä vaiheessa myös ajattelu loppuu. Oman puhumisen viivästäminen onkin tärkeä osa dialogin syntymistä, on maltettava omien käsitysten ja tulkintojen esilletuomista ja odotettava sopivasti.
Tilannetaju: Johtajalla tulee olla hyvä tilannetaju. Johtajuudessa tulee esille monenlaisia ja itselle yllättäviäkin tilanteita. Mielestäni dialogisuuden oivaltaminen ja sen tietoinen harjoittaminen auttaa ja antaa myös johtajalle lisäaikaa tilanteen ja oman toimintansa arvioimiseen. Tilannetajuun liittyy myös herkkyys eli kyky arvioida ja ymmärtää päätöksenteon syvällisempiä merkityksiä myös tunnetasolla.
Tunnetaso: Ihmisläheisellä johtajalla tulee olla hyvä kyky käsitellä tunteitaan. Kaiken tämän perustana on hyvä itsetuntemus. Tarvitaan riittävä määrä empatiaa ja kykyä asettua toisen asemaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita yhteiseen epätoivoon asettumista, vaan enemmänkin sopivaa rinnalla kulkemista ja kuulemista ja tarvittavaa kannustus- ja ratkaisukykyä.
Päätöksenteko: Dialogissa oleminen antaa hyvän mahdollisuuden tilanteen yhteiseen ymmärtämiseen ja päätöksentekoon sekä sen perusteisiin. Dialogi tarjoaa mahdollisuuden myös luovuuteen ja uudistumiseen. Dialogia tavoitteleva ja toteuttava johtaja osoittaa toiminnallaan arvostusta, osallistaa ja luo työntekijälle mahdollisuuden kokea työnsä merkityksellisyyden ja vaikuttamismahdollisuuden kokemiseen.
Toivon, että kirjoitukseni sai myös sinut pohtimaan monologin ja dialogin erilaisia merkityksiä. Avoin puhe, aito ja kiinnostunut kuunteleminen luo hyvän mahdollisuuden myös uuden oppimiselle. Oivallukset ja uuden oppiminen ovat aina itselleni voimaannuttavia ja hyvää mieltä tuottavia kokemuksia.
Kirjoittanut
Jari Hautamäki
