Työvuosieni aikana olen saanut tavata suuren joukon tunteistaan puhuvia miehiä. He ovat vakuuttaneet minut tunteista puhumisen tärkeydestä, joka koskettaa samaan tapaan sekä miehiä että naisia. Tiedän, että moni mies kipuilee edelleen tunteista puhumisen kanssa ja hakee itselleen suuntaa sille, mikä on tänä päivänä sallittavaa ja oikein.
Samoin myös liian moni sukupuoleen katsomatta kätkee lapsuuteen liittyviä tunteita itseensä ja niiden tunnistaminen voi tulla esille vasta erilaisissa haasteellisissa elämäntilanteissa. Tiedän kokemuksistani käsin sen, miten suuri mieltä vapauttava voima on kätkettyinä olleiden tunteiden nimeämisellä ja niistä puhumisella. Se tarjoaa tien oman itsensä löytämiseen, uudelle ja erilaiselle elämälle, jossa toteutuu aiemmin muiden reaktioista huolehtien enemmän se, mikä on itselle tärkeää ja se, mihin suuntaan omaa elämää haluaa jatkossa viedä.
Luomme koko ajan uutta tunteista puhumisen kulttuuria
Onneksi kulttuurimme kehittyy koko ajan ja myös tunteista puhuminen on noussut yhä enemmän esille vuorovaikutukseen. Tämä kehitys näkyy niin terapiakeskusteluissa, työnohjauksissa sekä muissa johdon ja työyhteisöjen kanssa tekemissäni kehittämistehtävissä. Tunnetta ja henkeä tarvitaan, jotta työyhteisö voi toimia parhaalla mahdollisella ja tuottavalla tavalla.
Tehtävää kuitenkin edelleen vielä tunneasian suhteen riittää. Oma toiveeni on, että yhä useammin meidän jokaisen elinpiiriin kuuluu oikeus ja lupa tunteista puhumiseen. Sukupolvien ketjussa me miehet voimme ylläpitää myös vanhanaikaista mieskulttuuria. Samaan tapaan voivat toimia naisetkin.
Liian usein saatamme jäädä pohtimaan erityisesti surun tunteita näyttäessämme sitä, mitä muut tästä ajattelivat. On hyvä tiedostaa, että tunteet ja myös ilo ja suru ovat osoitus aitona ihmisenä olemisesta. Ne yhdistävät meidät myös ihmisinä toisiimme. Voimme oppia kohtaamaan tunteemme sellaisina kuin ne ovat ja puhua niistä. Tästä käsin voimme omistautua tekoihin, jotka vievät elämäämme omien arvojen ja tärkeinä pitämiemme asioiden mukaiseen suuntaan.
Tunteet ja niistä puhuminen kuuluvat meidän jokaisen elämään
Toivon, että jokaisessa perheessä lapset saavat kertoa kaikista tunteistaan, niin onnistumisen tunteista kuin myös peloistaan. Samoin myös meidän aikuisten on hyvä näyttää tunteitamme rakentavasti lapsille. Jokainen meistä tarvitsee itselleen ja lähelleen sellaisia ihmisiä, joiden kanssa voimme tulla kuulluksi ja nähdyksi, omana itsenämme, tuntevina ja kokevina ihmisinä. Tunteet kuuluvat jokaisen meidän elämään ja niistä puhuminen on tätä päivää.
Jari Hautamäki
