Työyhteisö kulttuurin näkökulmasta
Työyhteisöllä on tietty perustehtävä ja siihen liittyvät toiminnat tapahtuvat tietyssä ajassa ja paikassa. Jokaisen työyhteisön kulttuuri rakentuu sen jäsenistä, jotka ovat eri tavoin kytköksissä työyhteisön perustehtävään. Työyhteisön kulttuuriin kuuluvat tietyt toimintarakenteet ja sen jäsenet ovat aina jollakin tavalla vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutukseen liittyvä kieli ja erilaiset keskustelut ovat merkittävässä roolissa kulttuurin rakentumisen näkökulmasta ajateltuna.
Työyhteisössä tapahtuva vuorovaikutus kehittää meitä työntekijöinä ja ihmisinä. Erilaisuus on kehittymisemme kannalta merkittävässä roolissa. Se tarjoaa meille mahdollisuuden reflektoida omaa toimintaamme suhteessa toisten toimintaan. Jokainen työyhteisössä tapahtuva aito ja vuorovaikutukseen perustuva kohtaaminen on arvokas ja merkityksellinen.
Työyhteisöön liittyvä kulttuuri sisältää usein ääneen sanomattomia ja kirjaamattomia sääntöjä ja tapoja. Ne voivat olla jo vuosien saatossa sukupolvien välisessä ketjussakin kehittyneitä. Kirjaamattomat säännöt ja tavat vaikuttavat usein toimintamme taustalla, vaikka emme niitä välttämättä aina arjessa ja toiminnassamme tiedosta.
Työyhteisössä vallitsevan kulttuurin taustalla vaikuttavat arvot, jotka viime kädessä määrittelevät yhteisön jäsenten toiminnan taustalla. Työyhteisön arvot voivat perustua myös vuosien saatossa tapahtuneeseen toimintaan ja jokainen työntekijä on suhteessa niihin omien arvojensa kautta.
Mielestäni meidän olisi hyvä pysähtyä ”tänään tässä ja nyt” aika ajoin tarkastelemaan työyhteisöämme kulttuuriin näkökulmasta. Mistä kaikesta työyhteisömme kulttuuri koostuu? Ketkä kaikki henkilöt kulttuuriimme kuuluvat? Millaisista arvoista ja periaatteista kulttuuriimme koostuu? Millaisia hyviä asioita kulttuurimme sisältää? Onko kulttuuriimme rakentunut joitakin sellaisia sääntöjä / tapoja, jotka ovat kulttuurillemme haitallisia ja siten heikentävät työmme tuloksellisuutta?
Tarkastelemalla työyhteisöä hiukan ulkopuolelta ja kulttuurin näkökulmasta käsin, se voi avata meille jotain sellaista uutta oivallusta ja ymmärrystä, jolla voimme aikaansaada työyhteisömme toimivuuden entistä paremmaksi ja tuotteliaammaksi. Välillä on hyvä kirkastaa hyviä ja toimiva asioita, mutta olla myös kriittinen sen suhteen, mitä meidän olisi hyvä jatkossa tehdä toisin. On myös hyvä muistaa ja olla armollinen sen suhteen, että tietyn kulttuurin muuttaminen vaatii aikaa ja jokaisen työyhteisöön kuuluvan, eli johdon ja työntekijöiden on sitouduttava jo olemassa olevan hyvän ylläpitämiseen tai kulttuurin kehittämiseen. Usein kulttuurin tarkasteleminen ja sen kehittäminen tarvitsevat ulkopuolisen työnohjaajan tai valmentajan apua, onneksi nykyisin sellaistakin apua ja tukea on tarjolla.
Jari Hautamäki
